Muru pisti mulle haasteen blogistaan, joten siihen vastaillen.
11 kysymystä
- Lempivuodenaikasi, miksi?
- Jos pystyisit, muuttaisitko menneisyydessäsi jotain?
- Oletko juuri nyt tyytyväinen elämääsi?
- Oletko omasta mielestäsi sosiaalinen vai "yksinäinen susi"?
- Onko olemassa jokin piirre mitä et voi sietää toisessa ihmisessä?
- Lempikappaleesi/artistisi, miksi?
- Onko asia minkä haluat tehdä ennen kuolemaasi?
- Paras muistosi viime vuodelta, miksi?
- Pidätkö videopeleistä, mistä peleistä?
- Minkälaisista elokuvista pidät?
- Haluaisitko asua muualla kun missä juuri nyt asut?
Lempivuodenaikasi, miksi?
Lempivuodenaika on kesä, kun saa kulkea ilman takkia ja nauttia rennosta vaatetuksesta. Ja muutenkin kesä on parasta! Toisaalta taas talvi on ihanaa aikaa, kun on pakkasta ja aurinko paistaa ja aww.. (Kamera-aika)
Jos pystyisit, muuttaisitko menneisyydessäsi jotain?
En muuttais. Vaikka kadun asioita mitä olen tehnyt, ne voi silti unohtaa ja jatkaa eteenpäin ja tehdä uusia valintoja.
Oletko juuri nyt tyytyväinen elämääsi?
Olen. Mulla on maailman paras tyttöystävä ketä rakastan ja koulussa sujuu ja hymyilyttää. Aina välillä on päiviä että veetuttaa, mutta niistä pääsee yli.
Oletko omasta mielestäsi sosiaalinen vai "yksinäinen susi"?
Siltä väliltä. Tilanteesta riippuen. Joskus nautin olla yksin, koulun ulkopuolella olen mielelläni yksin ja olenkin. Mutta koulussa tykkään olla muiden seurassa. Siltikään en ole mikään rohkea ja itsevarma sosiaalisuuden multihuipentuma, että pyrkisin tutustumaan päivittäin uusiin ihmisiin.
Onko olemassa jokin piirre mitä et voi sietää toisessa ihmisessä?
Hmm.. Valehtelijat ja tuuliviiriseuranvaihtajat. Omasta kaveripiiristä löytyy epäluotettavia paskiaisia, jotka on yhdistetty vielä tuuliviiriluonteeseen. Joskus kelpaa seura ja joskus ei, kaveripiiri vaihtuu päivittäin ja käytös sen mukana helvetillistä. Valehdellaan, nauretaan selän takana, dissataan, haukutaan ja lytätään.
Lempikappaleesi/artistisi, miksi?
Ei ole mitään erityistä, mulla kappaleet unohtuu taakse kun kuulen uuden hyvän biisin.
Onko asia minkä haluat tehdä ennen kuolemaasi?
Hoh, vien murun Englantiin. Ei niin "ennen kuolemaa", mutta silti. Muut asiat menee sitten jos menee.
Paras muistosi viime vuodelta, miksi?
Pikkusen syntymäpäivät, koska sain viettää viikonlopun sen seurassa ja sain luotua murulle parhaat syntymäpäivät ikinä - kuulemma.
Pidätkö videopeleistä, mistä peleistä?
En pidä, en oo pelannutkaan. Jos jotain Polluxin hevospelejä ei lasketa sillon vuonna '10...
Minkälaisista elokuvista pidät?
Kummallisista. Kauhuelokuvista. Mutta sitten toisaalta aika laajasti menee kaikki.
Haluaisitko asua muualla kun missä juuri nyt asut?
Lähempänä kultaa. Mutta menee tämäkin..
torstai 21. helmikuuta 2013
tiistai 15. tammikuuta 2013
Mietteitä
On taas pari viimeisintä yötä tullut valvottua pitkäänkin, joten niiden aikana on ehtinyt miettiä "itseään". No tietenkin asia koskee itseään ja suhdetta tyttöystävään.
Omaan päähän käsittämätöntä on, kuinka tärkeä tyttöystävä itselleni on. En luota kehenkään muuhun läheskään niin paljon kuin häneen, en jaksa uskoa muihin. En jaksa uskoa että muut pysyisivät luona vaikka tekisin mitä; tyttöystävä pysyy. Luotan hälle asioita melkeinpä yhtä paljon kuin omakin pää tietää. Luotan siis todella paljon. Kukaan muu ei ole niin tärkeä kun hän. Minulla on vain koulukaverit ja tyttöystävä, ei ystäviä vapaa-ajalla. Koulukaverit ovat tärkeysjärjestyksessä paljon alempana tyttöystävää ja myös luottamusasteikolla. Koulukaverit ovat vain koulukavereita, tyttöystävä on kaikkea: tyttöystävä, paras ystävä, tuki, turva, rakkaus...
Toisena asiana pakkomielle ja riippuvaisuus. Miksi riippuvaisuus kuuluu osaan parisuhdettani? Tai 'pakkomielteisyys'; pakko kuulla tyttöystävästä päivittäin, pakko jutella mahdollisimman kauan, pakko olla yhteyksissä päivittäin.. Tarvitsen häntä päivittäin. Haluaisin kuulla joka aamu puhelimesta "Hyvää huomenta" tai haluaisin jutella pitkin päivää hänen kanssaan. Ihan masentaa ja vituttaa jos ei saa näin tehdä. Tyttöystävällä on tapana mennä nukkumaan ihan fiksuun aikaan, mutta itse jään sitten usein valvomaan ja nyt viimeiset yöt onkin menneet että olen valvonut kolmeen yöllä.. Toissailtana itkin tovin yksikseni kun tyttöystävä lähti nukkumaan - en saanut jutella yöhön asti. Toivoin siinä sängyllä maatessani, että tyttöystävä heräisi ja tuntisi että minuun 'sattuu' ja ilmestyisi meseen tunteensa voimin, mutta ei, ei niin käynyt.
Toisaalta taas olla riippuvainen häneen, tuntuu hyvältä. Pystyy todistamaan itselleenkin samalla ettei henkilö ole mikään merkityksetön ja yhdentekevä omalle sydämelle ja elämälle. Ja samalla kertoa sitä tarinaa myös tyttöystävälle.
Kai mustasukkaisuus on ihan ok, kunhan se ei ole liian överiä. Tällä hetkellä olen mustasukkainen kaikesta; eilenkin tyttöystävä jutteli samaan aikaan kaverinsa kanssa ja sehän rupesi ihan vituttamaan. Kun ei ole ainoa keneen tyttöystävä keskittyy, kun on joku muu kuka piristää, tukee ja muistaa.. Onko tämä överiä? Yrittänyt vain unohtaa mustasukkaisuuden ja liiallisen ohjaamisen ja määräämisen. Ehkä se kuuluu tapoihin, kun ollaan 'umpirakastuneita'.
Jotenkin sitä on oppinut älyttömän varovaiseksi ja suojelevaiseksi tyttöystävää kohtaan.. Jos joku satuttaa häntä, haluan lohduttaa ja kertoa kaiken olevan hyvin minun kanssani. Kertoa että sen pahan saa unohtaa minun luonani, että se täytyy unohtaa, ettei sitä tarvitse. Haluan suojella tyttöystävää kaikin tavoin, lohduttaa ja piristää. Olla se tuki ja turva, jonka luokse tulla kun ei ole hyvä olla; jolle sanoa "Pidätkö kiinni, sattuu". Haluaisin koko ajan tietää että hän on turvassa. Ettei mitään ole käynyt. Ja että kaikki on hyvin, mikään ei satuta. Huomaan herkästi kyllä kun tyttöystävää painaa joku ja parhaani mukaan aina yritän lohduttaa; kai olen tähän asti siinä onnistunutkin. Aina itsekään ei tule mietittyä sanojaan ja tekee asioita mitkä voisi jättää tekemättä kun ne jälkikäteen kaduttaa, mutta aina olen anteeksi pyytänyt ja virheeni myöntänyt. Kaikkeni tehnyt ettei yksi pieni ajattelemattomuusvirhe riko sitä kaikkea mitä meillä on. Täydellisetkin ihmiset tekevät virheitä.
Ja tottakai sitten tyttöystävän tasapaino ja tapaturma-alttius on asia erikseen..
Toisinsanoen, tyttöystävästä on tullu muutamassa kuukaudessa mulle kaikki kaikessa. Kukaan muu ei ole yhtä tärkeä, kukaan muu ei ole yhtä luotettava. Ketään muuta en rakasta näin paljon, en tule rakastamaankaan. Ketään muuta en suojele ja vahdi näin palavasti, ketään muuta en kaipaa niin riippuvaisesti.
Kenellekään muulle en voi sanoa "Rakastan sinua", että se tarkottaisi samaa mitä tyttöystävälleni sanoessa.
Minulla ja tyttöystävällä on vielä paljon edessä, paljon hyvää ja sitäkin vähemmän huonoa. En minä aio elää ilman häntä, en enää osaa; 'olen liian rakastunut'. Pysyn tässä nyt ja huomenna, aina.
Omaan päähän käsittämätöntä on, kuinka tärkeä tyttöystävä itselleni on. En luota kehenkään muuhun läheskään niin paljon kuin häneen, en jaksa uskoa muihin. En jaksa uskoa että muut pysyisivät luona vaikka tekisin mitä; tyttöystävä pysyy. Luotan hälle asioita melkeinpä yhtä paljon kuin omakin pää tietää. Luotan siis todella paljon. Kukaan muu ei ole niin tärkeä kun hän. Minulla on vain koulukaverit ja tyttöystävä, ei ystäviä vapaa-ajalla. Koulukaverit ovat tärkeysjärjestyksessä paljon alempana tyttöystävää ja myös luottamusasteikolla. Koulukaverit ovat vain koulukavereita, tyttöystävä on kaikkea: tyttöystävä, paras ystävä, tuki, turva, rakkaus...
Toisena asiana pakkomielle ja riippuvaisuus. Miksi riippuvaisuus kuuluu osaan parisuhdettani? Tai 'pakkomielteisyys'; pakko kuulla tyttöystävästä päivittäin, pakko jutella mahdollisimman kauan, pakko olla yhteyksissä päivittäin.. Tarvitsen häntä päivittäin. Haluaisin kuulla joka aamu puhelimesta "Hyvää huomenta" tai haluaisin jutella pitkin päivää hänen kanssaan. Ihan masentaa ja vituttaa jos ei saa näin tehdä. Tyttöystävällä on tapana mennä nukkumaan ihan fiksuun aikaan, mutta itse jään sitten usein valvomaan ja nyt viimeiset yöt onkin menneet että olen valvonut kolmeen yöllä.. Toissailtana itkin tovin yksikseni kun tyttöystävä lähti nukkumaan - en saanut jutella yöhön asti. Toivoin siinä sängyllä maatessani, että tyttöystävä heräisi ja tuntisi että minuun 'sattuu' ja ilmestyisi meseen tunteensa voimin, mutta ei, ei niin käynyt.
Toisaalta taas olla riippuvainen häneen, tuntuu hyvältä. Pystyy todistamaan itselleenkin samalla ettei henkilö ole mikään merkityksetön ja yhdentekevä omalle sydämelle ja elämälle. Ja samalla kertoa sitä tarinaa myös tyttöystävälle.
Kai mustasukkaisuus on ihan ok, kunhan se ei ole liian överiä. Tällä hetkellä olen mustasukkainen kaikesta; eilenkin tyttöystävä jutteli samaan aikaan kaverinsa kanssa ja sehän rupesi ihan vituttamaan. Kun ei ole ainoa keneen tyttöystävä keskittyy, kun on joku muu kuka piristää, tukee ja muistaa.. Onko tämä överiä? Yrittänyt vain unohtaa mustasukkaisuuden ja liiallisen ohjaamisen ja määräämisen. Ehkä se kuuluu tapoihin, kun ollaan 'umpirakastuneita'.
Jotenkin sitä on oppinut älyttömän varovaiseksi ja suojelevaiseksi tyttöystävää kohtaan.. Jos joku satuttaa häntä, haluan lohduttaa ja kertoa kaiken olevan hyvin minun kanssani. Kertoa että sen pahan saa unohtaa minun luonani, että se täytyy unohtaa, ettei sitä tarvitse. Haluan suojella tyttöystävää kaikin tavoin, lohduttaa ja piristää. Olla se tuki ja turva, jonka luokse tulla kun ei ole hyvä olla; jolle sanoa "Pidätkö kiinni, sattuu". Haluaisin koko ajan tietää että hän on turvassa. Ettei mitään ole käynyt. Ja että kaikki on hyvin, mikään ei satuta. Huomaan herkästi kyllä kun tyttöystävää painaa joku ja parhaani mukaan aina yritän lohduttaa; kai olen tähän asti siinä onnistunutkin. Aina itsekään ei tule mietittyä sanojaan ja tekee asioita mitkä voisi jättää tekemättä kun ne jälkikäteen kaduttaa, mutta aina olen anteeksi pyytänyt ja virheeni myöntänyt. Kaikkeni tehnyt ettei yksi pieni ajattelemattomuusvirhe riko sitä kaikkea mitä meillä on. Täydellisetkin ihmiset tekevät virheitä.
Ja tottakai sitten tyttöystävän tasapaino ja tapaturma-alttius on asia erikseen..
Toisinsanoen, tyttöystävästä on tullu muutamassa kuukaudessa mulle kaikki kaikessa. Kukaan muu ei ole yhtä tärkeä, kukaan muu ei ole yhtä luotettava. Ketään muuta en rakasta näin paljon, en tule rakastamaankaan. Ketään muuta en suojele ja vahdi näin palavasti, ketään muuta en kaipaa niin riippuvaisesti.
Kenellekään muulle en voi sanoa "Rakastan sinua", että se tarkottaisi samaa mitä tyttöystävälleni sanoessa.
Minulla ja tyttöystävällä on vielä paljon edessä, paljon hyvää ja sitäkin vähemmän huonoa. En minä aio elää ilman häntä, en enää osaa; 'olen liian rakastunut'. Pysyn tässä nyt ja huomenna, aina.
torstai 13. joulukuuta 2012
Mc Mane - En päästä irti koskaan
Voisin sanoa että nyt löytyi biisi, joka kuvaa todellakin minua ja tyttöystävää. Veti ihan sanattomaksi..
Hiljalleen elämääni tulit salaa
Sä taivaan valo sytytit mut uudestaan
Rakkauteni liekin elämäni tulen juuresta
Kuuleman mukaan sä pelastit mun henkeni
Olin vääril raiteil, olit suojelusenkeli
Niin ainakin kaikki vielki mulle väittää
Ja tiedän, että se on totuus ei sitä voi väistää
Mut näistä yhteisistä hetkistä sun kanssas
Oon niin onnellinen, ilman sua oisin hukassa
Aivan palasina sekä masennuksen partaalla
Väritit mun elämäni, ennen näin sen harmaana
Varmana olet mulle se only one
Oothan vaan mun rinnalla aina ja ikuisesti hani
Sillä ilman sua vaan yskin loskaa
Ethän kulta jätä mua yksin koskaan
Olin niin kuin palapeli sä teit musta ehjän
Pyyhit kyyneleeni peitit sydämestäin reiän
Tulit mun luokseni, tulit mun vuokseni
Pelastit mut, nyt mä teen mitä vaan sun vuoksesi
Annoit kätes mulle kun olin jo melkein pohjalla
Nyt pidän kädestäs kii ja rakkaus saa ohjata
Meitä eteenpäin kerrankin oikeeseen suuntaan
Nyt kun sain sut omaks mä en tarvi mitää muuta
En voinut koskaan uskoo, että näin paljon voi rakastaa
Ja että mulle suotais parhaat kortit joskus pakasta
Sä ja sun rakkaus on mulle paras asia
Jos saan pitää molemmat, en enää muuta tarvikkaan
Sydämeni joka ainoo lyönti on sun oma
Kaikki hetkemme on yhteisii, eikä ne saa kadota
Vaan ne muistetaan yhdessä viel ku ollaa vanhoja
Sillonkin viel kuiskaan korvaas "oot mun ainoa"
Yhestä kymppii oot kakskytä mun asteikol
Ilman sua mä olisin merkityksetön ja heikko
En pärjäis ilman sua, enkä mä haluais
En ikimaailmassa tahallani mä sua satuttais
Halusin sut ja onneks sut mä pitää sain
Haluun vaan parasta sitä, oot mulle sinä vain
Anna mulle kätes ja en koskaan päästä irti
Vaikken aina sanokaan, niin rakastan sua silti
Olin niin kuin palapeli sä teit musta ehjän
Pyyhit kyyneleeni peitit sydämestäin reiän
Tulit mun luokseni, tulit mun vuokseni
Pelastit mut, nyt mä teen mitä vaan sun vuoksesi
Annoit kätes mulle kun olin jo melkein pohjalla
Nyt pidän kädestäs kii ja rakkaus saa ohjata
Meitä eteenpäin kerrankin oikeeseen suuntaan
Nyt kun sain sut omaks mä en tarvi mitää muuta
Sinä ja minä me kuulutaan yhteen
Mä rakastan sua, siks vaan kuulutan nytten
Yhdessä vain me voidaan olla kokonainen
Ilman sua aina vain on mulla olo haikee
Nää lainit tulee suoraan sulle mun sydämestä
Ylämäet, alamäet, kaikki tullaan kyllä kestään
Ei mullo mitään muuta oot vaan mun ainoo
En aio kosii mut haluisin vielä susta vaimon
Tai no niin, mutta nyt ollaan vaan tässä
Kaksi sydäntä yhdessä elämässä
Toisiaan vasten nyt ja ikuisesti
Rakastetaan, ettei tää jää sadun pituiseksi
Tarinaksi, joka matkan varrella jää unholaan
Haluun, ettei meidän tarinaa tuu koskaan unohtaan
All I want is we could be always together
I promise my love to you forever and ever, baby
Olin niin kuin palapeli sä teit musta ehjän
Pyyhit kyyneleeni peitit sydämestäin reiän
Tulit mun luokseni, tulit mun vuokseni
Pelastit mut, nyt mä teen mitä vaan sun vuoksesi
Annoit kätes mulle kun olin jo melkein pohjalla
Nyt pidän kädestäs kii ja rakkaus saa ohjata
Meitä eteenpäin kerrankin oikeeseen suuntaan
Nyt kun sain sut omaks mä en tarvi mitää muuta
Kai tiedät, kai tiedät et olet se tärkein mulle
Kai vielä, kai vielä saan olla se tärkein sulle
Kai tiedät, kai tiedät etten koskaan jättäisi sua
Kai vielä, kai vielä rakastat sä mua
Olin niin kuin palapeli sä teit musta ehjän
Pyyhit kyyneleeni peitit sydämestäin reiän
Tulit mun luokseni, tulit mun vuokseni
Pelastit mut, nyt mä teen mitä vaan sun vuoksesi
Annoit kätes mulle kun olin jo melkein pohjalla
Nyt pidän kädestäs kii ja rakkaus saa ohjata
Meitä eteenpäin kerrankin oikeeseen suuntaan
Nyt kun sain sut omaks mä en tarvi mitää muuta
Sä taivaan valo sytytit mut uudestaan
Rakkauteni liekin elämäni tulen juuresta
Kuuleman mukaan sä pelastit mun henkeni
Olin vääril raiteil, olit suojelusenkeli
Niin ainakin kaikki vielki mulle väittää
Ja tiedän, että se on totuus ei sitä voi väistää
Mut näistä yhteisistä hetkistä sun kanssas
Oon niin onnellinen, ilman sua oisin hukassa
Aivan palasina sekä masennuksen partaalla
Väritit mun elämäni, ennen näin sen harmaana
Varmana olet mulle se only one
Oothan vaan mun rinnalla aina ja ikuisesti hani
Sillä ilman sua vaan yskin loskaa
Ethän kulta jätä mua yksin koskaan
Olin niin kuin palapeli sä teit musta ehjän
Pyyhit kyyneleeni peitit sydämestäin reiän
Tulit mun luokseni, tulit mun vuokseni
Pelastit mut, nyt mä teen mitä vaan sun vuoksesi
Annoit kätes mulle kun olin jo melkein pohjalla
Nyt pidän kädestäs kii ja rakkaus saa ohjata
Meitä eteenpäin kerrankin oikeeseen suuntaan
Nyt kun sain sut omaks mä en tarvi mitää muuta
En voinut koskaan uskoo, että näin paljon voi rakastaa
Ja että mulle suotais parhaat kortit joskus pakasta
Sä ja sun rakkaus on mulle paras asia
Jos saan pitää molemmat, en enää muuta tarvikkaan
Sydämeni joka ainoo lyönti on sun oma
Kaikki hetkemme on yhteisii, eikä ne saa kadota
Vaan ne muistetaan yhdessä viel ku ollaa vanhoja
Sillonkin viel kuiskaan korvaas "oot mun ainoa"
Yhestä kymppii oot kakskytä mun asteikol
Ilman sua mä olisin merkityksetön ja heikko
En pärjäis ilman sua, enkä mä haluais
En ikimaailmassa tahallani mä sua satuttais
Halusin sut ja onneks sut mä pitää sain
Haluun vaan parasta sitä, oot mulle sinä vain
Anna mulle kätes ja en koskaan päästä irti
Vaikken aina sanokaan, niin rakastan sua silti
Olin niin kuin palapeli sä teit musta ehjän
Pyyhit kyyneleeni peitit sydämestäin reiän
Tulit mun luokseni, tulit mun vuokseni
Pelastit mut, nyt mä teen mitä vaan sun vuoksesi
Annoit kätes mulle kun olin jo melkein pohjalla
Nyt pidän kädestäs kii ja rakkaus saa ohjata
Meitä eteenpäin kerrankin oikeeseen suuntaan
Nyt kun sain sut omaks mä en tarvi mitää muuta
Sinä ja minä me kuulutaan yhteen
Mä rakastan sua, siks vaan kuulutan nytten
Yhdessä vain me voidaan olla kokonainen
Ilman sua aina vain on mulla olo haikee
Nää lainit tulee suoraan sulle mun sydämestä
Ylämäet, alamäet, kaikki tullaan kyllä kestään
Ei mullo mitään muuta oot vaan mun ainoo
En aio kosii mut haluisin vielä susta vaimon
Tai no niin, mutta nyt ollaan vaan tässä
Kaksi sydäntä yhdessä elämässä
Toisiaan vasten nyt ja ikuisesti
Rakastetaan, ettei tää jää sadun pituiseksi
Tarinaksi, joka matkan varrella jää unholaan
Haluun, ettei meidän tarinaa tuu koskaan unohtaan
All I want is we could be always together
I promise my love to you forever and ever, baby
Olin niin kuin palapeli sä teit musta ehjän
Pyyhit kyyneleeni peitit sydämestäin reiän
Tulit mun luokseni, tulit mun vuokseni
Pelastit mut, nyt mä teen mitä vaan sun vuoksesi
Annoit kätes mulle kun olin jo melkein pohjalla
Nyt pidän kädestäs kii ja rakkaus saa ohjata
Meitä eteenpäin kerrankin oikeeseen suuntaan
Nyt kun sain sut omaks mä en tarvi mitää muuta
Kai tiedät, kai tiedät et olet se tärkein mulle
Kai vielä, kai vielä saan olla se tärkein sulle
Kai tiedät, kai tiedät etten koskaan jättäisi sua
Kai vielä, kai vielä rakastat sä mua
Olin niin kuin palapeli sä teit musta ehjän
Pyyhit kyyneleeni peitit sydämestäin reiän
Tulit mun luokseni, tulit mun vuokseni
Pelastit mut, nyt mä teen mitä vaan sun vuoksesi
Annoit kätes mulle kun olin jo melkein pohjalla
Nyt pidän kädestäs kii ja rakkaus saa ohjata
Meitä eteenpäin kerrankin oikeeseen suuntaan
Nyt kun sain sut omaks mä en tarvi mitää muuta
keskiviikko 12. joulukuuta 2012
Höpsöilyä
▄█░ █▀█ ░░ ▄█░ ▄█░ ░░ ▄█░ █▀█
░█░ █░█ ▀▀ ░█░ ░█░ ▀▀ ░█░ ░▄▀
▄█▄ █▄█ ░░ ▄█▄ ▄█▄ ░░ ▄█▄ █▄▄
rakastan sua kulta ♥
ja lupaan että näet vielä vuosipäiviäkin ;)
▄█░ █▀█ ░░ ▄█░ █▀█ ░░ ▄█░ █▀█
░█░ █░█ ▀▀ ░█░ ░▄▀ ▀▀ ░█░ ░▄▀
▄█▄ █▄█ ░░ ▄█▄ █▄▄ ░░ ▄█▄ █▄▄
koska koit tämänkin jo ♥
lauantai 8. joulukuuta 2012
Porukoille asia julki - vai julki sittenkään?
Joo eli tuossa kaksi viikkoa sitten perjantaina kerroin äidille suhteesta tyttöystäväni kanssa. Voisin sanoa että reaktio oli pahin mahdollinen; äiti piti asiaa vitsinä, kielti kertomasta isälle. Sanoi häpeävänsä tytärtään ja menettäneensä tyttärensä. Uhkasi että jos jatkan, tämä sulkee liittymäni ja vie lastenkotiin. Kysyi kenen päähänpisto asia oli. Sanoi ettei päästä minua tyttöystävän luokse. Että näin meni meillä sitten. Seuraavaan päivään asti pidin äidille mykkäkoulua, kunnes tyttöystävän kanssa keskustellessani tein valinnan ja valitsin äitini. Tyttöystävä lähti, jätti yksin. Itkin äidille kaiken olevan ohi, vaikka oikeasti tunsin niin kamalaa vihaa itseäni kohtaan päätöksestä ja olo oli muutenkin ihan helvetin ryytynyt. Koko päivän itkin sängyssä ja syytin itseäni, yritin miettiä että tyttöystävälläni on kaikki hyvin. Äiti pilkkasi tilannetta jankkaamalla "Älä viitsi, ei noin voi yksi ihminen sitoa itseensä." ja vähättelemällä tilannetta.
Illan myötä tyttöystävä kuitenkin ilmestyi koneelle ja pyysi anteeksi. Molemmat kertoivat kuinka huonolta se hetkellinen ero tuntui ja loppujen lopuksi kaikki oli hyvin. Ennen tyttöystävän lähtöä olin yrittänyt keksiä keinoa kaikkeen ja ehdotin, että jatkaisimme salasuhteessa; äidilleni pelkkiä ystäviä, mutta muuten silti yhdessä. Eli kavereita vain nimellisesti "asian peittämiseksi". Kun tyttöystävä tuli takaisin, suostui tämä ehdotukseeni. Eli nyt sitten eletään ehdotukseni voimin, kaikki on hyvin.
Muistaakseni seuraavana päivänä tyttöystävä kertoi omalle äidilleen seurustelusta, joka suhtautui asiaan kyllä ihan hyvin! Päästävät minut näkemään tyttöystävääni. Myös tyttöystävän isä tietää asiasta ja onkin jo heittänyt läppää tästä. Eli tyttöystävän puolelta asiaan suhtauduttiin hyvin.
PS. Kohta on 10.12.12, eli kuukausi seurustelua! :)
torstai 29. marraskuuta 2012
Yksi elämäni parhaimmista päivistä, 10.11.12
Mitäkö tapahtui 10.11.12? Siitä päivästä lähtien elämääni kuului virallisesti maailman suloisin ihminen, nykyinen tyttöystäväni. Kyseisen ihmisen olen tuntenut noin neljän kuukauden ajan ja yhtäkkiä hänestä tulikin elämäni tärkein ihminen. Tyttöystävästäni on tullut minulle liian tärkeä, jotta osaisin elää pelkkänä ystävänä; mutta tarpeeksi tärkeä, jotta osaisin rakastaa häntä koko sydämestäni. Seurustelusta tuli siis yhteinen päätös kun molempien ajatusmaailma oli samanlainen. Rehellisesti sanottuna tämä suhde ei tunnu normaalilta, se tuntuu kestävältä ja pitävältä.
Nyt sitten vähän tyttöystävän kehumista! No, muru on ihana. Ehkä vähän arka ja varovainen, mutta kelpaa mulle. Rakastan päivä päivältä enemmän mun prinsessaa, luonne vaan vetää niin puoleensa.. Ystävällinen, ihanan hellyydenkipeä, rakastavainen.. Mun kulta. En ikinä vaihtais keneenkään muuhun, en. Tiedän että luet tätä; rakastan sua. c:
Nyt sitten vähän tyttöystävän kehumista! No, muru on ihana. Ehkä vähän arka ja varovainen, mutta kelpaa mulle. Rakastan päivä päivältä enemmän mun prinsessaa, luonne vaan vetää niin puoleensa.. Ystävällinen, ihanan hellyydenkipeä, rakastavainen.. Mun kulta. En ikinä vaihtais keneenkään muuhun, en. Tiedän että luet tätä; rakastan sua. c:
Tilaa:
Kommentit (Atom)